Ennaltaehkäiseviä hoksautuksia ja vertaistukea

Hoksaanko? - Haluanko? – Osaanko?

Onko kaikki hyvin, vai voisiko arki sujua kenties vieläkin paremmin? Valtaosa parisuhteen ajasta on tavallista arkea. Välillä on hyvä olla myös vähän juhlaa, että arkikin sujuu. Se, että katsommeko yhdessä samaan suuntaan ratkaisee arjen sujuvuuden.

Jokaiselle meille tärkeimpiä perustarpeita on tulla kuulluksi, hyväksytyksi ja rakastetuksi. Näiden asioiden toteutuminen on erityisen tärkeää puolisoiden välisessä arjessa.

Minna ja Risto:

Olemme itse hoksanneet parisuhteen hoitamisen tärkeyden vuodesta 1996 ja siitä lähtien olemme olleet mukana; aluksi osallistujina ja myöhemmin eri tavoin vastuunkantajina. Käymme hoksauttamassa erilaisten teemojen ja tapahtumien alustajina ja lisäksi toimimme Parisuhdekeskus Katajan vertaisohjaajina. Olemme mukana myös erityislasten vanhempien tukemiseen tarkoitetussa Perheen Parhaaksi -toiminnassa vertaisohjaajina. Vertaisohjaajaesittely Katajan sivuilla



Tahto parisuhteen perustana


Parisuhde ja siihen sitoutuminen perustuu tahtoon. Lupaus tahdoa kantaa niinä hetkinä, kun tunne ei riitä, emme ymmärrä toisiamme tai toinen ei olekaan maailman ihanin, vaan ärsyttävin.



Tahto

Parisuhdetta sanotaan usein tahtojen taisteluksi. Kaksi vahvaa tahtoa haluaa ja kun henkilökohtaiset tarpeet vievät eri suuntiin syntyy taistelu. Tahto on kuitenkin koko parisuhteen perustekijä. Parisuhteen sitkeys perustuu tahdolle, eikä tunteelle. Useat meistä ovat jo naimisiin mennessään luvanneet tahtoa, sekä myötä- että vastoinkäymisissä. Emme luvanneet olla yhdessä, emme luvanneet olla niin kauan kuin siltä tuntuu, emme luvanneet myöskään rakastaa. Lupasimme tahtoa; ”Tahdotko sinä…”

Mennään Eteenpäin -viikonlopusta on jäänyt mieleen lause ”Rakkaus on päätös”. Tässä päätöksessä on kyse tahdosta. Sitoutuminen parisuhteeseen tarkoittaa, että tahdomme. Emme ole parisuhteessa pelkästään tunteiden voimin tai vallassa. Sitoutuminen toiseen ihmiseen tarkoittaa kumppanuutta.Se on asioiden, ajatusten ja tunteiden jakamista ja hyvän tahtomista toiselle. Tahtomalla hyvää toiselle saamme hyvää myös itsellemme. Sitoutumisen kautta alamme rakentamaan luottamusta.

Parisuhteen yksi tärkeimmistä perustuksista on luottamus. Luottamus on uskallusta avata omaa elämää ja ajatusmaailmaa (tunteita, unelmia, toiveita ja tarpeita) toiselle, alunperin vieraalle ihmiselle. Luottamusta kertoa ja kuunnella toisen ihmisen sisintä kaikkine kipuineen. Luottamus tarkoittaa myös yksityisyyttä. Terveessä parisuhteessa toinen ei voi olla toiselle kaikki ja kaikessa, ei toteuttaa kaikkia toiveita ja tarpeita. Tarvitsemme jokainen oman identiteetin, joka tuodaan parisuhteeseen yhteen toisen identiteetin kanssa. Luottamus yksityisyydestä heijastuu siihen, miten olemme sinut sen kanssa, että puoliso ei olekaan kaikesta samaa mieltä kanssamme, että pystymme luottamaan toisen sitoutumiseen myös erimielisyyksien keskellä. Luottamus on myös kunnioitusta toista kohtaan. Kunnioitusta toista kohtaa sanoissa ja teoissa toisen läsnä- tai poissaollessa.

Tunteet

Tunteemme ovat tärkeitä ja niillä on aina viesti ja tehtävä. Asiat, jotka eivät ole merkityksellisiä ikään kuin lipuvat ohi, eivätkä herätä juurikaan tunteita. Asiat, jotka herättävät tunteita ovat meille merkityksellisiä. Ne ovat merkityksellisiä meille tässä tilanteessa, ne voivat muistuttaa vasta tapahtuneesta asiasta tai ovat ns. muistijälkiä jostain aikaisemmasta tai jopa lapsuuden kokemuksesta.

Tarpeet

Tarpeemme liittyvät vahvasti tunteisiin ja toisinpäin. Tarpeemme, ja erityisesti ne, jotka eivät täyty heijastuvat tunteisiin aiheuttaen tyytymättömyyttä, vajavuutta tai arvottomuutta. Ne voivat aiheuttaa vastareaktion, jolloin alamme helposti vaatimaan tarpeiden täyttämistä puolisoltamme. Jokainen on kuitenkin itse vastuussa onnellisuudestaan. Tarpeiden kertominen puolisolle on silti tärkeää, sillä ajatuksenlukijoita me emme ole.

Kommunikaatio

Tarpeiden ja tunteiden sanottaminen on suuressa roolissa parisuhteessa. Tapahtumat, sanotut sanat ja eleissä näkyvät tunteet saavat aina jonkin merkityksen mielessämme. Tulkitsemme toista koko ajan alitajuntaisesti ja tietoisesti. Tulkintamme ovat oletuksia ja saattavat mennä pieleen ellemme puhu ja kuuntele toisiamme. Pystymme tulkitsemaan toisen elekielestä esim. harmituksen, mutta ilman keskustelua emme voi kuin arvata harmituksen suuruutta tai syytä ja sitä, mitä toinen oikeasti kokee ja ajattelee. Keskustelu, puolisoiden välinen kommunikaatio on osa-alue, mihin voisimme kiinnittää enemmän huomioita ja mitä voimme usein kehittää paremmaksi. Miten helppoa jollekin on puhua ja miten vaikeaa se puolestaan voi olla toiselle. Miten helppoa voi olla toisen kuunteleminen, mutta miten haastavaksi se muuttuu, jos koen syytöstä ja puolustautuminen tulee mukaan ajatuksiini ja sanoihini. Vanha sananlasku tulee muuttaa muotoon: Kuunteleminen kultaa, puhuminen hopeaa. Puhuminen ja kuunteleminen ovat taitoja, jota voidaan opetella ja harjoitella läpi elämään.

Seksuaalisuus

Seksuaalisuus on parhaimmillaan myönteinen voima läpi elämän, jonka vahvuus ja ilmenemismuodot vaihtelevat. Läheisyyden tarpeeseen ja läheisyyden tunteen kokemiseen vaikuttavat asiat, mitä tuomme mukanamme parisuhteeseen. Seksuaalisuus on myös yksi herkimmästä parisuhteen osa-alueista. Sen niinsanottu normaali toimivuus luo siteen puolisoiden välille. Siihen liittyvät ongelmat puolestaan heijastuvat helposti kaikkiin muihin elämän osa-alueisiin. Seksuaalisten tarpeiden erilaisuus tai jaksoisuus voi aiheuttaa tarpeiden tyydyttymättömyyttä. Vaje aiheuttaa usein syviä tunteita tyytymättömyydestä ahdistustukseen, sulkeutuneisuuteen tai hyökkäävyyteen. Herkkien asioiden läpikäynti asiallisesti keskustellen on haastavaa tunteiden vallassa. Seksuaaliset tarpeet ja niistä kumpuavat tunteet eivät ole helppo keskustelualusta. Tässä alustassa syytös ja puolustus ovat tyypilliset keskustelukumppanit, joita ohjaavat tunteet.